Vaikka ajat olisivat kovat, silti voi tanssia. Tämä tuntui olevan illan opetus, kun kyproslainen Monsieur Doumani soitti keikkaansa helatorstaina Hietsun Paviljongissa.
Nykypäivän sotaakäyvää Eurooppaa ja arkitalouden huolia ajatellen tuntui filosofiselta tuulahdukselta, kun nokkamies Antoni Antoniou muisteli Kyproksen talouskriisiä kymmenen vuoden takaa. Monet menettivät kaiken, mutta toisaalta: ”Me kolme olimme edelleen iloisia – meillä ei ollut mitään alun perinkään.”
Triomuotoinen, vuodesta 2011 toiminut Monsieur Doumani on mukaansatempaava yhtye. Sen musiikki on kunnianhimoista ja hyvin soitettua, mutta äänitaidetta toimittaessaan yhtye myös viihdyttää. Välillä kolmikko heittäytyi kolmiääniseen a cappella -lauluun ja toi paviljonkiin hartaan tunnelman.
Toisaalla taas vinkeän epäsäännöllisen tuntuiset aksenttilyönnit, jotka vaativat yhtyeeltä kujeilevaa katsekontaktia toisiinsa, täyttäisivät helposti progressiivisen rockin taituruutta koskevat laatuvaatimukset. Samaan aikaan touhu sekä näytti ja kuulosti vaikealta että oli hauskaa.
Kreikkalainen kielisoitin tzouras, akustinen kitara ja puhaltimet, taputukset sekä satunnaiset koneelta taustaksi luodut rytmitaustat olivat aineksena dynaamiselle musiikille, jossa perinteikäs melodiakieli ja sointi tuodaan nykypäivän genre-ympäristöön ja aiheiden kirjoon. Laulut kuten edellä mainittu, talouskriisistä kertova Young Upwardly-mobile Professional ovat hyvä esimerkki bändin satiirista, jossa paneudutaan vakaviin aiheisiin, muttei oteta elämää itseään liian vakavasti.
Konsertti oli paitsi taiteellinen nautinto, myös uutteruuden työvoitto järjestelyjensä puolesta. Helsingin konserttipaikkojen vähyys näkyy siinä, että jos illan tarjonta ei ole automaattisesti suuren yleisön makuun tai toisaalta täsmällisesti rockbaariin sovitettavaa, esiintymispaikkoja voi olla vaikea löytää. Helatorstai ajankohtana oli myös haaste itsessään, mutta illan lämmittelijän Dantchev: Domain -yhtyeen laulaja-säveltäjä Anna Dantchev oli onneksi käärinyt hihansa ja järjestänyt illan Hietaniemeen yhteistyössä Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n kanssa.
Paviljonki itsessään oli tunnelmallinen tila, vaikka pylväät ja laskeva aurinko haittasivatkin useiden näkökenttää. Joka tapauksessa miljöö ja maisema olivat kuin vanhasta Suomi-filmistä, mikä toi lisäarvoa sekä Monsieur Doumanille että Dantchev: Domainin suomalais-bulgarialaiselle fuusiomusiikille.
Ilman bassoa operoivassa Dantchev: Domainissa rumpali Antti-Pekka Rissanen nousi isoon rooliin kannatellessaan rytmipohjaa, joka oli ketterän moninainen. Kansanmusiikkihenkiset mutta samalla jatsahtavat ja sähkökitarallakin säestetyt laulut onnistuivat luomaan aineksiaan isomman kokonaisuuden, jossa tuntuisi turhalta alkaa tutkia, mikä osa kappaleen DNA:sta on vaikkapa Balkanin vuorilta ja mikä taas Suomesta tai kenties aivan muualta.
Kun on löydetty oma musiikillinen identiteetti, se puhuu omasta puolestaan. Hietsun paviljongissa ilta alkoi kohteliaan myötämielisin taputuksin, mutta päättyi yhä useampien ihmisten noustessa tanssimaan Monsieur Doumanin keikalla. Encoreen tultaessa bändin edessä oli jo ahdasta.
Monsieur Doumani jatkoi keikan jälkeen matkaansa Sveitsiin, Dantchev: Domain taas lähti esiintymään Bulgariaan. Vaikka ajat olisivat kovat, elävälle musiikille on kysyntää.
Ja miksei olisi, sillä tanssi tepsii vaikeina aikoina.
Monsieur Doumani ja Dantchev: Domain Hietsun paviljongissa.
Juttu on alunperin ilmestynyt Kamppi-Eira -lehden numerossa 13/2023.