Hyvä kritiikin ystävä,
uudistunut kritiikin uutiskirje lähti pari viikkoa sitten tilaajille. Ohessa kirjeen teksti – tilaa omasi tästä linkistä. Seuraava kirje lähtee parin viikon kuluttua.
* * *
Helsingin Sanomat julkaisi muutama päivä sitten juttukokonaisuuden kritiikistä. Haastateltavina olivat lähinnä maakuntalehtien ja muutaman printtisanomalehden päätoimittajat, jotka vastasivat kysymyksiin kritiikin julkaisemisesta, sen merkityksestä ja sen kehitysideoista.
Kritiikin kuolema on, totutusti, otsikossa tyrkyllä, mutta jutun perusteella huhut todellakin ovat ennenaikaisia. Useimmille päätoimittajille kritiikki on osa yleisöään hyvin palvelevan sanomalehden juttuvalikoimaa. Joukkoon mahtuu kuitenkin yksittäisiä näkemyksiä, joiden mukaan kritiikki on vanhanaikaista ja lukijoiden vieroksumaa.
Kysymys kritiikin uudistamisesta kulki läpi jutun. Siihen keskittyi jutun tehnyt Antti Majander myös kysyessään Kritiikki näkyy! -hankkeen ajatuksia kritiikin uusista muodoista tai alustoista. Uudet tavat ja ympäristöt kritiikille ovat osa hankkeen toimintaa.
Vaikka Kritiikin uudet tavat -osa-alue on vielä työpöydällä, pohjatyötä on jo tehty, ja toimintaympäristöä mietitty monesta näkökulmasta.
Kritiikin kaltainen toiminta, eli taiteesta tai viihteestä puhuminen ja sen perusteltu arvottaminen ja suhteuttaminen aiemmin nähtyyn tai koettuun, on mitä tavallisinta puuhaa. Sitä ei vaan välttämättä nimitetä juuri kritiikiksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Hankkeen Yhteinen kritiikki -julkaisussa Instagramiin kirja-esittelyjä tekevä Aura Nurmi tähdentää nimenomaan tekevänsä lähilukua osallistavalla tavalla, ei kritiikkiä. Merkittävänä erona toki säilyy sekin, onko kyse itsejulkaisemisesta vai toimituksellisesta mediasta.
Kritiikin piiriin selvästi lukeutuva taiteen ilmiöihin tai yksittäisiin kulttuurikohuihin liittyvä puhe ei myöskään aina mielly kritiikkinä, vaan jäsenneltyihinkin puheenvuoroihin saatetaan suhtautua somekuoron huuteluna. Erilaisten media-alustojen hyödyntäminen tekee vakaan dialogisuuden vaikeaksi: Mitä jos puheenvuoro katoaa (Instagram stories)? Entä jos se on vaikea paikantaa ja löytää puheenvuorot, vaikka podcastien, tviittien, storyjen ja kolumnien mosaiikista?
Kritiikillä tarkoitetaan juuri arvioita, vaikka kritiikki toimintana on jo oppikirjamääritelmän mukaisesti laajempaa kuin teosarvioiden laatimista toimitukselliseen mediaan. Käytännössä kuitenkin monen kriitikon monipuolinen toimenkuva juuri kriitikkona tarkoittaa monenlaisissa ympäristöissä toimimista.
Videot, storyt, podcastit tai muut digitaaliset muodot voivat olla kritiikinkin kannalta innostavia mahdollisuuksia. Se ei merkitse sitä, että jokaisen kriitikon tarvitsisi viritellä kännykkää kolmijalan varaan puhuvaa päätä kuvaamaan, mutta se voisi merkitä sitä, että uudenlaisista tavoista ja julkaisualustoista innostuvat voisivat tehdä kritiikistä näköistään. Vaikka kritiikin, taidejournalismin ja kulttuurijournalismin piirissä investoinnit uudenlaisiin muotoihin ovat parhaimmillaankin satunnaisia ja niukkoja, merkitsee alustojen ja keinojen hyödyntäminen kuitenkin aina uusia yleisöjä, ajattelun taivuttamista ja monimuotoista kritiikkiä.
– – –
Kirje sisältää myös ajankohtaista hankkeesta ja muualta!
PS. Kevään webinaarin (10.3.2022, englanninkielinen) ja työpajan (24.3.2022, suomeksi) teemana on Kritiikki ja politiikka. Molemmista julkaistaan lisätietoa piakkoin.