Taide Vionojan kesänäyttelyyn on koottu kolmen eri valokuvaajan kuvia kolmelta eri vuosisadalta Vienan Karjalasta. Näyttely on eheä kokonaisuus, jossa kalevalaista tunnelmaa ovat tallentaneet 1890-luvulla I. K. Inha, 1990-luvulla Pentti Sammallahti ja 2000-luvun toisella kymmenellä Maria Mäki. Kaikkien kolmen kuvaajan kuvia leimaa tietynlainen pysähtyneisyys, ajan tai ihmisten.
Historiasta kiinnostuneelle näyttelyn helmiä ovat ehdottomasti I.K. Inhan 1890-luvun otokset. Inha kuvasi Vienassa vuonna 1894 ja kuvausmatka tuotti yli 200 valokuvaa. Inhaa on kuvailtu sivistyneeksi kulkuriksi ja kulttuurin löytöretkeilijäksi.
Taide Vionojalla olevassa näyttelyssä on esillä Inhan ensimmäisiä varsinaisia henkilökuvia. Suurimmassa osassa kuvaaja on vaikuttanut olevan kuin kärpäsenä katossa, aikansa journalistina dokumentoimassa todellisuutta. Kuvissa ei poseerata vaan ihmiset ovat siinä missä ovat. Aivan kuin he olisivat vain hetkeksi nostaneet katseensa siitä mitä olivat tekemässä ja vilkaisseet kuvaajaa.
Maria Mäki vieraili Vuokkiniemessä kuusi kertaa, aina kuukauden kerrallaan vuosina 2017-2019. Etenkin Mäen naisista ottamat henkilökuvat erottuvat tyyliltään Inhan otoksista. Mäki ei jää tarkkailijaksi vaan hänen kuvattavansa on hyvin tietoinen kuvaajasta, pysähtyy kuvaustilanteeseen, kohtaa hänet suoralla katseella ja siihen kohtaamiseen näyttelyvieraat pääsevät mukaan.
Valokuvaaja Pentti Sammallahti tunnetaan mustavalkoisen valokuvan lumovoimasta sekä tarkasta vedostamisesta ja kuvien painamisesta. Sammallahti kulki Inhan jalanjäljissä ikuistamassa Vienan Karjalaa ensikertaa jo vuonna 1990, jolloin elettiin vielä neuvostoaikaa.
Sammallahden panoraamamaisesti rajatut, pitkät ja kapeat kuvat syttyvät eloon niiden yksityiskohdissa. Kuvissa ei ole mitään ylimääräistä ja kuitenkin riittävästi, jotta katsoja kokee sukeltavansa karjalaiseen kylätunnelmaan.
Sammallahti on herkkä havaitsija ja hän sommittelee kuvansa millintarkasti. Hänellä on kärsivällisyyttä odottaa täydellistä hetkeä ja nopeaa reagointikykyä tallentaa se ennen kuin se kiitää ohi. Vuokkiniemessä vuonna 1991 otetussa kuvassa juopunut kuski on ajanut Mossensa tieltä. Lapset työntävät autoa pöllyävästä hiekasta tielle ja kaksi koiraa räksyttää. Kuvan vasempaan alalaitaan on päässyt mukaan pari nauravaa tyttöä, joille kuvaaja tienposkessa on ollut luultavasti yhtä mielenkiintoinen tapahtuma kuin kuvaajalle meneillään oleva autontyöntöoperaatio.
Ihmiset ja kulkupelit näyttävät Sammallahden kuvissa samoilta kuin vanhempieni arkistoista löytyvissä noin 40- tai 50-luvuilla otetuissa kuvissa. Kuvat näyttävät olevan aivan eri aikakaudelta kuin omat 90-luvulla Keski-Pohjanmaalla otetut lapsuuskuvani. Ei se johdu pelkästään kuvien mustavalkoisuudesta, vaikka se onkin omiaan lisäämään nostalgiasävyjä ja ajan patinaa. Tietämättä todellista kuvanottoaikaa Sammallahden kuvat sijoittaisi 1900-luvun alkuun perustuen esimerkiksi siihen, minälaisia emaliastioita keittiössä käytetään tai kuinka ihmiset ovat pukeutuneet. Useissa kuvissa irrallaan kulkevat koirat ja askareet kuten saunaveden kantaminen avannosta kuljettavat ajatukset myös ennemmin 1900-luvun alkuun kuin loppuun.
Maria Mäki lähti vuonna 2017 etsimään Vienan Karjalasta samanlaista tunnelmaa, mitä oli tavoitettu Inhan ja Sammallahden kuvissa. Ensimmäisen, kuukauden kestäneen kuvausmatkansa aikana hän kuitenkin huomasi, ettei Inhan innoittamaa kuvamaailmaa enää ollut olemassa tai löydettävissä.
Mäen Taide Vionojan näyttelyyn valitut kuvat jäävät hieman irrallisiksi otoksiksi, jos niistä hakee dokumentaarista kerrontaa. Näyttelyyn Inhan ja Sammallahden kuvien rinnalle ne sopivat kuitenkin täydellisesti, jos niitä katsoo väläyksinä tämän päivän Karjalasta. Kertovathan Mäen kuvat juuri siitä, ettei vienankarjalainen kulttuuri enää elä niin eheänä, että sitä voisi kuviin samalla tavalla tavoittaa kuin vanhemmissa kuvissa. Mäen kuvat näyttävät häivähdyksiä siitä, mitä entisestä vielä on jäljellä kasvojen uurteissa, naisen katseessa tai potkukelkkaa jäätä pitkin työntävän ihmisen kyyryssä selässä. Näyttelyn nimen mukaisesti, Mäki on kuvannut Vienan valoa ja se sitoo Mäen kuvat esteettiseksi kokonaisuudeksi.
Vienan Valoa -valokuvanäyttely
Taide Vionoja
Avoinna 22.8.2021 saakka
Teksti: Satu Hotakainen
Arvio on ilmestynyt alunperin Perhonjoki-lehdessä 22.7.2021