Lähikritiikki on Kritiikki näkyy! -hankkeen osio kritiikin aseman parantamiseksi paikallislehdistössä ympäri Suomen. Hankkeen tukemana julkaistaan kaikkiaan 150 lähikritiikkiä vuosien 2021 ja 2022 aikana. Tämä ohje on tarkoitettu yhteistyökumppaneiden käyttöön.
Kritiikin kohteena voi olla sellainen teos, joka tapahtuu paikallisesti, joka on toteutettu paikallisin voimin tai joka koskee paikkakuntaa jollain selkeällä tavalla. Näin esimerkiksi esitykset, näyttelyt, konsertit ovat luontevia kohteita, mutta mukaan voidaan ottaa myös kirjallisuutta, elokuvaa tai levyjä kriteerien täyttyessä (esim. se, että kirjailija on kotoisin ko. paikkakunnalta ei vielä riitä, vaan teoksen täytyisi liittyä jollain tavalla paikkakuntaan). Kritiikin kohteita voi keksiä luovastikin. Hanke voi auttaa kirjoittajien löytämisessä, tekstien ideoinnissa ja tarjoaa mentorointia tarvittaessa sekä toimituksille että kritiikin kirjoittajille.
Kritiikki tekee kulttuuria ja taidetta näkyväksi toimimalla osana tiedonvälitystä. Arvostelut toimivat hyvänä välineenä uutisoida paikallisesta kulttuurista ja tuoda näkökulmia siihen. Vastaanotto ja siitä koituva keskustelu ovat taiteen elinehtoja, ja myös yleisön oikeus taiteeseen ja kulttuuriin toteutuu myös julkisen sanan välityksellä. Kritiikkiä myös luetaan: se on tunnistettava journalismin laji, joka synnyttää puheenaiheita.
Toimituksilla on itsenäinen päätösvalta tekstien käsittelyn ja julkaisun suhteen. Kritiikki näkyy! maksaa niiden tekijän palkkion viidestä arviosta kussakin yhteistyökumppanilehdessä. Hankkeen logoa ja kuvausta käytetään julkaisun yhteydessä. Hanke puolestaan julkaisee arviot tällä verkkosivulla ja jakaa ne sosiaalisen median kanavissaan.
Kritiikkitekstejä voidaan julkaista suomen lisäksi ruotsiksi, saamen kielillä sekä karjalaksi tai muilla vähemmistökielillä.
Hyvän kritiikin piirteitä
Ei ole yhtä tapaa kirjoittaa hyvää kritiikkiä, mutta ohessa joitakin vihjeitä. Nämä vinkit on kirjoitettu ennen kaikkea niiden käyttöön, joille kritiikki ei välttämättä ole tuttua.
Kritiikki kuuluu mielipidejournalismin piiriin. Siksi se on subjektiivinen teksti, joka antaa teoksesta tunnistettavan käsityksen lukijakunnalle, mutta arvottaa teosta omista lähtökohdistaan. Kritiikillä on myös uutisoiva tehtävä, koska se tavallisesti keskittyy uusiin teoksiin.
Kritiikki voi myös muistuttaa esimerkiksi kolumnia siinä mielessä, että kriitikolla voi olla oma ääni ja näkökulma, jonka lukijat tunnistavat julkaisusta.
Kritiikin kirjoittajalle: usein teksti tulee kirjoitettua niin, että aloittaa tekijän tai teoksen perustiedoista, sitten kuvailee millainen teos on ja lopuksi kertoo missä se onnistui ja missä taas ei. Lukijan kannalta kiinnostavampaa on aloittaa jostain muusta kuin perustiedoista. Usein toimiva konsti on siirtää loppu alkuun. Arvottaminen voi näkyä muutenkin kuin kertomalla onko teos hyvä/huono vai tykkäsikö kriitikko vai ei.
Erityisesti lähikritiikissä korostuu kriitikon tietämys paikallisesta kulttuurista ja taiteen tilanteesta. Myös sitä voi tuoda esiin arvioissa.